Pedagoginen dokumentointi lapsiryhmässä: arjen kokonaisuuden hahmottaminen

Mikäli lapsi ottaa kuvan, tulostaa sen ja liimaa sen kansioon on kyse muiston tallentamisesta. Muisto itsessään on arvokas ja ainutlaatuinen, merkityksellinen lapselle ja perheelle.

Muistojen tallentamisen lisäksi voimme hyödyntää dokumentteja varhaiskasvatuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa.  Mikäli dokumentti muuttaa ympäröivää todellisuutta, muuttuu se pedagogiseksi dokumentoinniksi. Dokumenttien kautta voimme tarkastella ympäröivää todellisuutta ja nähdä: mitä meillä tapahtuu? Mitä olemme tehneet? Kuka on suunnitellut ja tehnyt? Mitä olemme tässä oppineet? Onko tämä lapsille merkityksellistä? Miten toteutusta voisi kehittää seuraavalla kerralle? Pedagogisessa dokumentoinnissa olennaista on se, onko dokumentilla vaikutusta ympäröivään todellisuuteen? Muuttaako se mitään?

Lapsen digitaalista portfoliota voidaan hyödytää pedagogisessa dokumentoinnissa. Se antaa meille arvokasta yksilötason tietoa siitä, mitä tapahtuu ja mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua. Digitaalisella portfoliolla ja pedagogisella dokumentoinnilla on vahva tulevaisuusarvo: ne tähtäävät tulevaisuuten ja siihen, mitä jatkossa voi tapahtua. Se on täynnä mahdollisuuksia.

Pedagoginen dokumentointi mielletään usein kuvaamiseksi tai videoimiseksi, jotka ovat nopeita, helppoja  ja varsin autenttisia tapoja kuvata ympäröivää todellisuutta.  Vaikka yksittäiset dokumentit kertovat meille paljon, ne eivät välttämättä auta hahmottamaan arkea kokonaisuutena saati arvioimaan ja kehittämään toimintaa suunnitelmallisesti.

Ohessa idea Havunneulasten (ryhmän nimi muutettu) 3-5-vuotiaiden lasten ryhmästä Keravalta. Kuvassa on viikkotaulu, mutta se ei ole perinteinen toimintasuunnitelma. Taulukkoon on kirjattu toteunuteita ryhmän toiminnan sisältöjä oppimisen alueiden näkökulmasta. Tähän voidaan myös lisätä laaja-alaiset taidot: mitä harjoittelemme ja mitä opimme? Taulukkoa tarkastelemalla nähdään toiminnan kokonaisuus. Taulukko voidaan koota yhdessä lasten kanssa vaikka perjantaina. Samalla muistellaan mitä on opittu ja mitä ehdottomasti halutaan tehdä lisää ja mikä taas tuntui tosi vaikealta.

Taulukon kautta toteutetaan arviointia kaksi kertaa kuussa opettajaparin kanssa ja koko tiimin kanssa toimintaa arvioidaan kerran kuukaudessa. Arvioinnin seurauksena toiminnan sisältöjä muokataan paremmin lasten toiveita sekä lasten tarpeita vastaavaksi. Arvioinnin ja kehittämisen näkökulman lisäksi tulee huomioitua myös vanhempien osallisuus ja toiminnan sisällöistä tiedottaminen.

Lisää pedagogisesta dokumentoinnista:

Rintakorpi Kati, Vihmari-Henttonen Elsa, 2017 : Tää on meidän maailma! Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Lasten keskus.

Rintakorpi Kati, 2018: Varhaiskasvatuksen tallentamisesta kohti pedagogista dokumentointia. Väitöskirjatutkimus. Helsingin yliopisto.

https://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/varhaiskasvatus/vasu2017tukimateriaalit/pedagoginen_dokumentointi

Heikkinen Kirsi-Marja

Kajan Heidi