Sivut

maanantai 26. marraskuuta 2018

Digitaalinen portfoliotyöskentely tukee lapsen toimijuuden kokemusta


Uusi vasu määrittelee lapsen aktiiviseksi ja itsenäiseksi toimijaksi, ei ainoastaan kasvatustoimenpiteiden kohteeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lasten mielipiteitä tulisi kysyä ja heidät tulisi ottaa mukaan itseään koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon.  Toimijuuteen liitetään hyvin usein käsitteet aktiivisuus, osallisuus, vaikuttamis- ja valinnanmahdollisuus sekä vapaaehtoisuus. Aiemmin lapsilta ei ole totuttu juuri asioita kysymään ja tämän päivän kasvuympäristöt haastavat lapsen toimijuuden.  Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että yhä useammalta lapselta puuttuu toimijuuden ja pystyvyyden tunne. Lasten arki on muuttumassa entistä pirstaleisemmaksi, koska lasten kasvu- ja kehitysympäristöjen määrä kasvaa.


Jotta voimme kasvattaa vahvan itsetunnon omaavia ja omaa elämäänsä hallitsevia lapsia, tulee kiinnittää huomiota lapsen kokemukseen itsestään toimijana. Toimijuus toteutuu ja saa mahdollisuuden vuorovaikutuksessa. Kun osallistamme lapsia dokumentoimaan ja reflektoimaan heille merkityksellisiä asioita luomme lasten toimijuutta edistäviä käytäntöjä, jotka soveltuvat varhaiskasvatuksen arkeen.
 

Toimijuuden toteutuminen vaatii lähes poikkeuksetta erilaisten välineiden käyttöä, jopa niiden luomista. Pieni lapsi, jolla on asiaa aikuiselle (lapsi haluaa vaikuttaa), ei saa asiaansa sanallisesti kerrotuksi (hän ei kykene), koska ei osaa vielä ilmaista itseään puhumalla. Tällaisessa tilanteessa kuvan käyttäminen ilmaisun tukena ratkaisee ongelman ja hän voi vaikuttaa haluamaansa asiaan. Kuvan käyttöä täytyy kuitenkin harjoitella ja toistaa, jotta lapsi voi hyödyntää välinettä kommunikaationsa tukena




Digitaalisessa portfoliossa olemme keskittyneet lapsen mielenkiinnon kohteiden ja vahvuuksien dokumentointiin: tilanteisiin, jossa lapsi kokee haluavansa, osaavansa, pystyvänsä ja voivansa tehdä jotakin. Näillä hetkillä on suora yhteys lapsen toimijuuden kokemukseen.  Toimijuuden kehittymisen kannalta oleellista on lasta tukevat aikuiset, mutta myös varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri. Lapset tarvitsevat kokemuksia, joissa heidät nähdään aktiivisina toimijoina ja oman elämänsä johtohahmoina. Lapset tarvitsevat kokemuksia siitä, että heitä kuunnellaan, heidän ideoihinsa, ajatuksiinsa ja aloitteisiinsa suhtaudutaan vakavasti ja aidosti arvostaen. Toimijuutta tukevissa ympäristöissä on keskiössä lapsen kuuleminen heidän omista vahvuuksistaan ja niistä hetkistä lähtien, jolloin he kokivat osaavansa, pystyvänsä ja voivansa.


Valokuvien avulla lapsi voi tuoda esiin oman näkemyksen ja toimia aktiivisena kanssatutkijana. Kanssatutkijuuden tavoitteena onkin saada lasten ääni kuulumaan heitä koskevissa asioissa ja ymmärtää merkityksiä, joita lapset erilaisille asioille elämässään antavat. Valokuvat tekevät näkyväksi lapsen kokemukset ja auttavat muistamaan ja jakamaan niitä toisten kanssa. Kun lapsi kertoo aikuiselle valokuvistaan hänen omat pyrkimykset, käsitykset omista taidoistaan, osaamisestaan ja kykenemisestään ovat kytkeytyneet suoraan kokemukseen toimijuudesta. Digitaalisessa portfoliotyöskentelyssä keskustelemme lapsen kanssa aina kuvista aina
 


Valokuva toimii näissä tilanteissa keskustelua välittävänä välineenä. Kuvan valitseminen muiden kuvien joukosta, sen eri kohtien ja piirteiden osoittaminen sormella tai puheen avulla ovat esimerkkejä. Kuvat ovat tilanteessa toimijoiden yhteisen huomion kohteena ja vuorovaikutusta jäsentävänä resurssina. Kuvat toimivat siis tukipuuna, jotka välittävät lasten muistoja ja kokemuksia ja auttavat kääntämään eletyn elämän kertomuksiksi. 

Heidi Kajan
Tvt-tukihenkilö

Valtakunnallinen varhaiskasvatuspäivä 18.3

  Kansallisen koulutuksen arviointikeskus julkaisi 2020 varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumiseen arjessa liittyvän raportin. Raportin muka...