Huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Digitaalinen portfoliotyöskentely mahdollistaa huoltajien osallisuuden uudella, intensiivisellä tavalla. Parhaimmillaan se voi yhdistää lapselle tärkeät elinympäristöt ja auttaa niitä tukemaan toinen toistaan yhteisessä kasvatustehtävässä. Huoltajalle tarjottu mahdollisuus vahvaan osallisuuteen on ovi, jonka tulee olla jatkuvasti auki. Perheet päättävät osallisuuden määrästä ja tasosta. Kaiken elämän sisältö on lämpimissä kohtaamisissa, kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä.

Diggaa mun digimatkaa-jatkohankkeen tavoitteena on löytää hyviä käytänteitä huoltajien osallisuuden syventämiseen digitaalisen portfoliotyöskentelyn kautta.

Keväällä 2018 teimme hankkeessa kyselyn alle 3-vuotiaiden lasten ryhmiin huoltajien näkemysten ja kokemusten kartoittamiseksi. Portfoliotyöskentelyn pohjalla on huoltajan antama lupa. Sen saatuaan henkilöstö luo lapselle kansion Pedanet-alustaan, joka toimii selaimessa. Huoltaja luo itselleen Pedanet-tunnukset ja hakeutuu päiväkodin portfoliosivuille saamansa linkin kautta. Näin myös huoltaja voi lisätä lapsen kanssa dokumentteja kansioon ja tarkastella yhdessä päiväkodissa tallennettuja dokumentteja.

Työskentelyn aloitukseen kannattaa satsata. Vanhempien aktiivinen osallisuus vaatii luvan lisäksi kasvattajien aktiivisuutta, sitoutunutta myönteistä asennetta sekä säännöllistä portfoliotyöskentelyn näkyväksi tekemistä. Olennaista on sekä yksikön että ryhmän tasolla keskustelu siitä, miten portfoliotyöskentelyä toteutetaan. Yhteisen avaamisen kautta kasvattajan on mahdollista sitoutua työskentelyyn ja lähteä esittelemään sitä perheille. Sähköisiin kasvun kansioihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa toteutustapaa ja se persoonallinen, omintakeinen näkökulma on paras ja aidoin tapa lähestyä huoltajia. Työskentelyn alkaessa henkilökunnan kannattaa avoimesti kertoa, että lähdemme yhdessä tutkimaan ja opettelemaan uutta toimintatapaa. Vanhemmille kannatta avata ne pääperiaatteet, jolla ryhmä lähtee työskentelyyn ja millaiseen julkaisuaikatauluun sitoudutaan. Digitaalinen portfoliotyöskentely on ennen kaikkea prosessi, jossa kaikki ovat yhdessä oppimassa kiireettömästi, tutkien ja omassa aikataulussaan.

Hankkeesta kerättyjen kokemusten mukaan yksi tärkeimmistä aloitukseen liittyvistä asioista on tiedottaminen ja sen koordinointi. Mikäli alussa lapsen lokeroon laitetaan viisi erilaista työskentelyyn liittyvää lomaketta, jää itse asia tietotulvan alle. Tänä syksynä olemme panostaneet tiedotteiden ja infojen jakamiseen askeleittain. Ensimmäinen lyhyt esittelykirje lähti koteihin elokuun alussa.  Alkuinfon jälkeen tiedottaminen tapahtui vanhempainillassa tai henkilökohtaisesti lapsen hakutilanteessa. Oleellisinta oli käydä läpi sähköinen työskentelyalusta sekä julkaisulupa, jolla huoltajat määrittävät sen, miten laajasti lapsesta saa jakaa tunnistettavaa dokumentointia ja lapsen tuottamia dokumentteja. Alussa huoltajien kiinnostus on ymmärrettävästi tietoturvassa ja käytännön sähköisessä alustassa. Digitaalinen portfolio jää huoltajien kokemusten mukaan herkästi arjen jalkoihin, mikäli aloituksessa ei tarjota riittävästi käytännön aktiivista apua ja tukea. Vanhempainillan lisäksi päiväkodeissa järjestetään syksyllä hakukahveja ja ”klinikoita”, joihin huoltajat voivat tulla luomaan tunnuksia ja liittämään portfoliotilinsä ryhmän kansioon. Huoltajille kannattaa mahdollisuuksien mukaan linkittää työskentelyyn liittyviä ohjeita ja lomakkeita, jotta ne ovat tarvittaessa saatavilla.

Työskentelyn tavoitteiden avaaminen huoltajalle merkityksellisellä tavalla auttaa näkemään portfolion mahdollisuutena. Digitaalinen kasvun kansio voi aluksi olla kurkistuskanava pienen lapsen päiväkotiarkeen. Kyselyn mukaan kansion dokumentit lisäävät tietoa lapsen arjesta, oppimisesta ja kiinnostuksen kohteista. Portfoliota on mahdollista hyödyntää  juuri hoidon aloituksessa monilla tavoilla. Uusien pienten perheiden aloittaessa aloituskeskustelun tai kotikäynnin hyödyntäminen on hyvä tapa käydä läpi työskentelyn perusasioita. Portfolion esittelyä helpottaa esimerkkiportfolio https://peda.net/hankkeet/dmd/kirkkonummi/hp joka mallintaa aitoa lapsen kansiota. Oikeita kansioitahan eivät pääse tarkastelemaan kuin ryhmän henkilökunta ja lapsen vanhemmat. Kokemusten perusteella mallin esittely saa vanhemmat innostumaan työskentelystä.

Portfolio voi parhaimmillaan olla lapsen keskeisten elinympäristöjen yhdistävä tekijä ja helpottaa eroahdistusta ja ikävää. Olemme syksyn aikana alle 3-vuotiaiden hankeryhmissä kannustaneet kasvattajia luomaan ryhmän etusivulle kansion, jossa esitellään ryhmän henkilökuntaa sekä lapsiryhmän tiloja. Myös huoltajat voivat luoda lapselle kotikuvien kansion esimerkiksi päiväkodista annettavien pienten kotitehtävien muodossa. Näin päiväkodissa ja kotona voidaan katsella ja palauttaa mieleen lapselle tärkeitä paikkoja, ihmisiä ja asioita. Huoltajien kyselyssä tärkeäksi portfolion sisällöksi nousivat kuvat ensimmäisestä hoitopäivistä ja niiden touhuista. Huoltajat myös toivoivat erilaisia tehtäviä, joiden kautta sähköisen alustan käyttö tulee paremmin tutuksi.

Miten huoltajat pidetään alkuinnostuksen jälkeenkin mukana? Hankkeen keräämien aineistojen perusteella avainsanoja ovat edelleen henkilökunnan aktiivisuus, innostuneisuus ja julkaisujen säännöllisyys. Portfoliotyöskentelyn nostaminen päivittäisten tuonti- ja hakukeskustelujen aiheeksi tuo näkyväksi toimintaa ja oppimista sekä aktivoi huoltajaa seuraamaan ja päivittämään lapsen kansiota. Kyselyyn vastaajat mainitsivat, että mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän huoltajille on merkityksellistä saada nähtäville kuvia ja videoita, jotka innostavat lasta kertomaan muutamin sanoin päivästä ja mukavasta tekemisestä. Hyvä tapa aktiivisessa julkaisemisessa on ryhmän etusivu, jota voidaan hyödyntää blogityyppisesti lapsiryhmän yleisen toiminnan kuvauksena. Tavoitteena on, että kuvat, videot ja muut dokumentit valitaan ja laitetaan etusivulle lasten kanssa yhdessä. Ryhmän yhteiset julkaisut pitävät yllä huoltajien mielenkiintoa ja helpottavat yhteistä keskustelua kotona lapsen päivästä.

Kirsi-Marja Heikkinen