DOKUMENTOINTI

Dokumentoinnin lähtökohtana tulee olla lapselle tärkeät arjen kokemukset: leikit, onnistumiset, työt, tapahtumat niin kotona kuin päiväkodin toimintaympäristössäkin. Dokumentit eivät ole aikuisen ottamia toimintakuvia tai erikseen järjestettyjä tilanteita. Dokumenttien tehtävä on ilmentää arkea, oppimista, iloa, kiinnostusta, yrittämistä ja vaikka erehtymistä. 

”Haluaisitko ottaa tästä kuvat?” Haluaisitko että otan sinusta kuvan tässä tilanteessa?” ”Mistä pidät, mistä et niin pidä?”  Dokumentoinnin keskiössä tulee olla lapsi ja hänen halunsa piirtää, kertoa, kuvata, videoida. Lapsen tekemä ja kokema on lapselle merkityksellistä. Lasten kanssa portfoliota katselemalla on huomattu, ettei aikuisen ottamilla tilannekuvilla ole samaa merkitystä, kuin dokumenteilla, jotka on itse kuvattu tai tehty. Tavoitteena on lapsen mahdollisimman suuri osallisuus dokumentoinnissa, koska tätä kautta myös kansio on lapselle merkityksellinen –ja yksilöllinen. Digivälineet auttavat intensiivistä, lapsen omaa dokumentointia, digitaaliseen portfolioon voi myös digitoida materiaalia. Savityö säilyy ikuisesti lapsen kuvaamana omassa kansiossa. 

Dokumentoinnin onnistumisen kannalta tärkeää on dokumentointivälineiden käytön opettaminen lapselle ja yhteisten pelisääntöjen luominen. Tavoitteena ei ole kuvata paljon kaikkea vaan löytää olennainen ja merkityksellinen. Lapsen on hyvä opetella aikuisen avustamana huolehtimaan laitteista: dokumentointia helpottaa, että ne ovat käyttövalmiina, ladattuina ja lapsen saatavilla. Lisäksi aikuisen on hyvä olla lapsen ikä huomioiden konkreettisena apuna dokumentoinnissa kameran kannattelijana ja hanskojen asettelijana. Ihan pienen lapsen kohdalla aikuisen tehtävänä on löytää taaperon näkökulma ja auttaa tavoittamaan maailmaa lapsen silmin. Lyhyet videot ja kuvat taaperon päivästä ovat tärkeää tietoa huoltajalle ja myöhemmin lapselle itselleen varhaiskasvatuksen arjesta ja kehityksestä.  

Mitä?

- Vasuun kirjattuja lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja oppimistavoitteita

- Lapsen ajatuksia ja tarinoita

- Vertaissuhteita

- Lapsen arkea, varsinkin pienten lasten kohdalla

- Lasten ja ryhmän oppimisprosesseja

- Lapsen tärkeitä asioita: lempileluja, kavereita, lempipaikkoja, tiloja, onnistumisia, oppimista..

Kokemuksen kautta on havaittu, että lapselle merkittäviä asioita (joita he haluavat valita omaan portfolioon) on ollut: läheisten ihmisten vierailut päiväkodilla (isovanhemmat/läheiset ystävät/perheen jäsenet), ystävän kanssa koetut hetket, rakennetut leikit, ilmiöiden tutkiminen, metsäretket, uudet kokemukset (piparin leivonta, vappujuhlat, retket ja muut tapahtumat) sekä itse otetut valokuvat ja itse tuotetut sisällöt (animaatiot, kirjat, videot jne.)

Miten?

- Medialeikin avulla; medialeikin e-kirja: https://sway.office.com/lubw52YGYCwiyGsF

- Haastattelemalla

- Leikki - ohjaustilanteiden havainnointi, kirjaaminen, videointi ja valokuvaaminen

- Piirrokset ja äänitteet

- Saduttamalla

Lopuksi kannattaa pohtia:

•       Missä kunnossa laitteet ja välineet ovat?

•       Missä niitä säilytetään?

•       Millaisen neuvottelun jälkeen lapsi saa ne käyttöönsä vai ovatko ne vapaasti käytettävissä? Miten lapsi voi tehdä aloitteen?

•       Ovatko laitteet mukana retkellä, metsässä, pihalla, jumpassa?

•       Millaisia hetkiä olemme järjestäneet dokumentointiin ja voiko lapsi toteuttaa sitä spontaanisti –aivan kuten hän toteuttaa omaa lapsuuttaankin?

•       Tutkimmeko dokumentteja, saako lapsi esitellä niitä toisille? Esittelyn kautta lapsi tulee näkyväksi, joskus jopa uudella, odottamattomalla ja positiivisella tavalla  <3

Seuraavassa blogissa pohdimme, että miten kaikista dokumenteista löydämme ne lapselle merkittävimmät