Digitaalinen portfolio tasa-arvoisen lapsuuden näkökulmasta

Digitaalinen portfolio on herättänyt keskustelua lasten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Olemme pohtineet tapaamisissa, toimiiko digitaalinen portfolio tasa-arvon edistäjänä? Miten suhtaudumme tilanteeseen, jossa lapsella on paljon dokumentteja ja materiaalia kansiossaan vastakohtana lapsi, jolle ei saa luoda digitaalista portfoliota? Asettavatko dokumenttien määrä, laatu ja portfolion muoto lapset eriarvoiseen asemaan?

Varhaiskasvatuksessa on pitkään puhuttu siitä, ettei tasa-arvo tarkoita kaikille lapsille samojen asioiden tarjoamista.  Kakun tasainen jakaminen kaikille tarpeita tai kiinnostuksen kohteita huomioimatta tasapäistää lapset harmaaksi massaksi. Se ei tuo esille lapsen yksilöllisyyttä ja ainutlaatuisuutta, jota ilman lapsen on vaikeaa kasvaa identiteetiltään vahvaksi omaksi itsekseen.

Digitaalinen portfoliotyöskentely on mahdollisuus, jota tarjotaan kaikille perheille tasapuolisesti. Suurin osa ottaa mahdollisuuden vastaan ja hyödyntää sitä monipuolisesti. Kaikkien kohdalla näin ei tapahdu, mutta siinä vaiheessa astuvat peliin kasvattajan ammatillisuus, kekseliäisyys ja pedagoginen viisaus, jonka kautta kaikille lapsille avautuu yhdenvertainen mahdollisuus dokumentoida, valita, reflektoida ja esitellä. Tarpeen tullen lapsen portfolio voi edelleen olla perinteinen kansio, jonka lisäksi digitaalisia dokumentteja voidaan tallentaa kotoa tuodulle muistitikulle. Digitaalisen portfolioalustan puuttuminen ei estä itse työskentelyprosessia ja omien tärkeiden dokumenttien esittelyä muille.

Digitaalinen portfolio lisää lasten yhdenvertaista kuulemista ja kohtaamista varhaiskasvatuksen arjessa. Arjen rakenteiden tarkastelun ja tuumaustaukojen suunnittelun kautta meidän on mahdollista turvata jokaisen lapsen oikeus kuulluksi tulemiseen ja yksilölliseen kohtaamiseen. Näin jokainen lapsi tulee tasa-arvoisesti kuulluksi vuorollaan, jonka kautta myös vahvistuu luottamussuhde kasvattajan ja lapsen välillä.

Digiportfolio on mahdollisuus, joka tarjotaan kaikille lapsille. Lapsi voi itse valita: kuinka intensiivisesti hän työskentelee portfolion parissa, mitä hän sinne valitsee ja mitä hän dokumenteista kertoo. Jokaisen lapsen kertoma on hyvä juuri sellaisena kuin se on, monisanaisena tai lyhyenä versiona. Jokainen kehittyy omalla polullaan ja se on aivan hyvä! Tärkeintä on että mahdollisuuksia tarjotaan tasapuolisesti.

Kun portfolio on henkilökohtainen arvopaperisalkku, joka ilmentää lapsen henkilökohtaisia toiveita, tarpeita, kiinnostuksen kohteita ja oppimisen polkua, tapahtuu yhdenvertaisuus. Kodin ja päiväkodin dokumenttien tarkastelussa keskiöön nousee aikuisen pedagoginen rakkaus ja viisaus: mitä nostamme esiin dokumenteista, miten korostamme vahvuuksia ja miten ohjaamme lasta pohdiskelemaan elämää ja sen ilmiöitä. Keskiössä tulee olla lapsen ajatukset, pohdinta ja näkemykset mikä hänelle on merkityksellistä. Tällöin jalansijaa ei vie esimerkiksi materia ja aineelliset kysymykset vaan henkilökohtainen kasvu, kehitys ja oppiminen.  Digitaalisen portfolion tasa-arvon ydin on sen yksilöllisyydessä ja henkilökohtaisissa kohtaamisissa. Dokumenttien määrä, sisältö ja portfolion fyysinen malli ovat yksilöllisiä valintoja, joissa meidän ei tarvitse kilpailla keskenämme.

Kirsi-Marja Heikkinen