Osallisuutta oppimisprosesseissa ja arvioivaa ajattelua pedagogisen dokumentoinnin keinoin – lapsen vasun toteutumisen arvioinnin mahdollisuudet ja haasteet

Blogitekstini ensimmäisessä osassa katsahdettiin ensimmäisen tutkimuskysymyksen tuloksista muodostettuun pedagogisen toiminnan SILTA-malliin, jossa osallisuuden edistäminen oppimisprosesseissa  ja ajattelun taitoja tukeva pedagogiikka yhdistyy pedagogisen dokumentoinnin kohdistamiseen lapsen vasuun kirjattuun pedagogiseen toimintaan ja sen päivittämiseen. Tässä tekstissä pohditaan opinnäytetyön pohjalta nousseita kehittämistä koskevia tuloksia ja johtopäätöksiä.

Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat, että henkilöstössä on valtavasti osaamista tukea lapsen osallisuutta oppimisprosesseissa ja edistää lasten arvioivan ajattelun taitoja pedagogisen dokumentoinnin keinoin. Vertaisoppimisen käytännöt ja yhteiset oppimisen reflektoinnit niin lasten kuin henkilöstönkin välillä koettiin sellaisiksi helmiksi, joita voisi kehittää hyödynnettäväksi myös tiedonsiirroissa lasten siirtyessä ryhmästä toiseen tai nivelvaiheissa siirryttäessä esiopetukseen ja perusopetukseen. Kun kasvattajat edistävät lasten osallisuutta ja arvioivaa ajattelua oppimisprosesseissa sekä kohdistavat dokumentointia pedagogiseen toimintaan, voi itseään koskevaan tiedonsiirtoon osallistua jatkossa myös lapsi itse. Entä olisiko alkuopetuksessa käyttöä hyviksi havaituille lasta koskeville pedagogisille käytännöille - jopa lapsen itsensä kuvallisen dokumentin välityksellä kerrottuna? Toisiko se esiopetukseen siirtymisen ja koulun aloituksen helpommaksi, kun lapsi voisi kertoa vaikkapa videon avulla omista vahvuuksistaan, mielenkiinnon kohteistaan ja oppimista tukevista käytännöistä?

 

Haastattelutilanteiden oivallukset sekä tutkimustulokset osoittivat myös tarpeen kehittää henkilöstön ymmärrystä siitä, mihin pedagoginen dokumentointityö varhaiskasvatuksessa tulisi kohdistaa. Aika ja rahkeet ei riitä kaikkeen, joten mikä on dokumentoinnin kannalta merkityksellisintä toteuttaessamme lapsilähtöistä, vasuperusteista varhaiskasvatusta? Tulokset osoittivatkin tarpeen vahvistaa kasvattajien ammatillisuutta, tiimityön sopimuksia ja arjen rakenteita monin tavoin. Tarvitaan aikaa ja rauhaa pysähtyä miettimään, mitä vasun perusteiden mukainen toiminta oppivassa yhteisössä tarkoittaa minun, meidän tiimin ja juuri näiden lasten kohdalla. On mietittävä, millä tavalla me tässä tiimissä tuemme lasten osallisuutta ja kehittyviä ajattelun taitoja osana oppimisprosesseja, ja mihin me kohdistamme dokumentoinnin. 

Varhaiskasvatuksessa tulee käydä keskustelua myös siitä, miten pedagoginen dokumentointi ja sähköinen portfolio nivoutuu lapsen vasuun niin, että lapsen vasu toimii lapsen varhaiskasvatusta ohjaavana asiakirjana ja nivoutuu edelleen valtakunnallisen vasun perusteiden sisältöihin pedagogisena asiakirjana. Muutoin on vaarana, että nämä sähköiset työvälineet alkavat elää omaa elämäänsä ja ottavat vasun sijaan ”isännän paikan” lapsen varhaiskasvatusta ohjaten. Tämän sivuraiteelle harhautumisen välttämiseksi tulee varhaiskasvatukseen tuottaa nykyaikaan sopiva sähköinen lapsen vasun sisältävä kasvatusyhteistyön väline, jonka kirjausten yhteyteen on mahdollista liittää kuvallisia dokumentteja lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia tukevasta pedagogisesta toiminnasta. Pedagogisen dokumentoinnin merkitystä on avattava myös huoltajille kuvauslupien saamiseksi tietosuojan asettamissa rajoissa. Tällöin niin lapsen kuin huoltajienkin osallisuus lapsen varhaiskasvatusprosessissa on mahdollista.

 

Varhaiskasvatuksessa tulee myös kirkastaa, mitä pedagogiikan arviointi tarkoittaa lapsen vasun tavoitteiden ja toimenpiteiden kirjaamisen näkökulmasta ja miten arviointitietoa käytetään niin yksittäisen lapsen kuin koko ryhmän toiminnan uudelleen suuntaamisessa, kuten Karvin (2018) varhaiskasvatussuunnitelmien toimeenpanoa koskevan raportin tulokset myös vahvistavat. Tähän työhön tulee sitoutua jokaisen!

Mitä tämä merkitsee sitten lapselle? Kun oppivan yhteisön dokumentoiva katse suunnataan joka tasolla pedagogiikkaan ja sen kehittämiseen, siirrytään vihdoin pois lasta normittavasta kehityksen kuvailusta ja arvioinnista kohti niiden pedagogisten menetelmien, käytäntöjen ja rakenteiden löytämistä, joiden avulla sekä lapset että aikuiset voivat oppia parhaiten itselleen sopivalla tavalla yhdessä ja erikseen. Tällöin toteutuu sekä lasten että aikuisten osallisuus oppivassa yhteisössä. Samalla arvioinnin merkitys saa uuden ulottuvuuden. Kyse on lopulta siitä, että arviointi tulee ymmärtää varhaiskasvatuksen pedagogisen toimintakulttuurin kehittämiseksi puhutaanpa sitten lapsen vasun, paikallisen vasun tai valtakunnallisen vasun arvioinnista. Tällöin pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lapsen osallisuuden sekä oman vasunsa toteutumisen arvioinnissa että oppimisprosesseissa koko varhaiskasvatuksen aikana.

Kenties arvokkain merkitys on kuitenkin siinä, että vahvistamalla pedagogisen dokumentoinnin keinoin lapsen arvioivan ajattelun taitoja sekä osallisuutta oppimisprosesseissa tuetaan lapsen elämän mittaisen oppimispolun jatkumoa aina ensiaskelmista lähtien. Positiiviset oppimiskokemukset vahvistavat lapsen myönteistä kuvaa itsestään oppijana. Mitä varhemmin tälläisiä kokemuksia saa, sen vahvempi pohja polulle muodostuu. Pedagoginen dokumentointi tarjoaa tälle oppimispolulle välineen, jonka avulla pedagogista toimintaa voidaan osallisuudessa arvioida ja suunnata uudelleen.

 

 

Kuva 1. Pedagoginen dokumentointi rakentaa siltaa osallisuuteen oppivassa yhteisössä

 

Opinnäytetyö Pedagoginen dokumentointi lapsen osallisuuden mahdollistajana oman varhaiskasvatussuunnitelmansa toteutumisen arvioinnissa on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102716286

Teksti: Kaisa Saari

Lähteet:

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 toimeenpanon arviointi. Varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönotto ja sisällöt. Julkaisut 16:2018.

Opetushallitus (2016). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.

Rintakorpi, K. (2018). Varhaiskasvatuksen tallentamisesta kohti pedagogista dokumentointia. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.

Varhaiskasvatuslaki. 540/2018. Finlex. Ajantasainen lainsäädäntö.