Vanhemmat mukaan kehittämistyöhön rohkeasti!

Monet kunnat ja kaupungit ovat kunnostautuneet asukkaittensa osallisuuden lisäämisessä ottamalla asukkaat mukaan strategioiden, yhdyskuntasuunnittelun ja ”pelikirjojen” luomiseen. Mitä vanhempien osallisuus sitten tarkoittaa kuntien varhaiskasvatuksessa? Uusi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (Vasu) ja varhaiskasvatuslaki ohjeistavat kasvattajat ottamaan vanhemmat mukaan varhaiskasvatuksen, eli mm. päiväkotien ja perhepäivähoitajien, toiminnan suunnitteluun ja arviointiin entistä painokkaammin.

Vanhempia on perinteisesti kohdattu haettaessa ja tuotaessa lasta hoitoon, vanhempainilloissa, lapsen varhaiskasvatus eli vasu keskusteluissa, yhteisissä tapahtumissa, juhlissa ja vanhempainyhdistyksessä. Toiminnan arviointiin on käytetty virallista asiakastyytyväisyyskyselyä ja palautelaatikoita. Nyt uuden Vasun myötä varhaiskasvatuspalveluissa päästään miettimään uusia avauksia ja mahdollisuuksia vanhempien osallisuuden lisäämiseksi.

Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa erilaiset kehittämishankkeet ovat arkea ja ne tuovat hieman lisää resursseja kehittämistyöhön. Hankkeet ja projektit ovatkin yksi hyvä mahdollisuus ottaa vanhemmat luontevasti mukaan työn suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Näin on tehty Diggaa mun digimatkaa, Digga min digiresa -hankkeessa Kirkkonummella, Tuusulassa ja Keravalla. Vanhempien toiveita, ajatuksia ja ideoita on otettu aktiivisesti vastaan hankkeessa jo ennen varsinaista hanketyön aloittamista päiväkodeissa. Lisäksi aktiiviset vanhemmat on kerätty yhteen ’viisasten kerhoksi’ pohtimaan hankkeen kehittämiskohteen eli digitaalisen portfolion (sähköisen kasvunkansion) toimimista ja mahdollisuuksia vanhemmille. Oikeastaan voisi sanoa niinkin, että varhaiskasvatuksessa ei pitäisi kehittää enää mitään ilman vanhempien kehittämistukea! 

Hankkeen lopputuotteessa tarjotaan vanhemmille avoin pääsy lapsensa portfolioon omien tunnusten avulla, koska tahansa. Vanhempien toivotaan osallistuvan myös kansion täyttämiseen lapsensa kanssa, kasvattajan kanssa yhdessä sovittujen tavoitteiden suuntaisesti. Tällaisia asioita ovat kuvat ja videot lapsen mielenkiinnonkohteista ja oppimisen hetkistä, lapsen kertomista tarinoista, piirustuksista ja perheen yhdessä koetuista hetkistä. Digitaalinen portfolio liittää parhaimmillaan lapsen kaksi maailmaa; kodin ja päiväkodin, yhdeksi kokonaiseksi maailmaksi lapselle ja hänen perheelleen. Digitaalisen portfolion työstämiseen ja siitä iloitsemiseen voi entistä helpommin yhtyä myös etäällä asuva huoltaja. Ja mikä sen mukavampaa, kuin lapsen syntymäpäivillä tai sukulaisten kanssa yhdessä juhliessa, voida näyttää lapsen oivalluksia ja oppimista muille sukulaisille.

Karoliina Purola ja Kati Smeds