Huoltajien kokemuksia alle 3-vuotiaiden digitaalisesta portfoliotyöskentelystä

Diggaa mun digimatkaa-jatkohankkeessa tehtiin kysely Kirkkonummella ja Keravalla alle 3-vuotiaiden lasten huoltajille koskien digitaalista portfoliota; sen käyttöä ja sisältöä.

Kyselyssä kartoitettiin aluksi lapsen halua esitellä kansiota kotona ja lisäksi halusimme selvittää, onko vanhempien mielestä portfolion sisällöissä lapselle tärkeitä asioita ja tapahtumia. Kiinnostaako portfoliotyöskentely pieniä lapsia, onko lapsen portfoliossa yksilöllisyyttä ja henkilökohtaisuutta ja näkyykö kansioissa oppiminen?

Lapset ja huoltajat katselivat kansiota kotona vaihtelevasti. Osa lapsista osasi pyytää itse ”Pedanetin” katsomista. Kasvun kansiot sisälsivät huoltajien mukaan lapselle tärkeitä asioita ja tapahtumia. Vanhemmat tulkitsivat sisällön lapselle tärkeäksi, mikäli lapsi tunnisti dokumentin taustalla olevat tapahtumat ja muisteli niitä. Vanhemmat kuvailivat pienten lapsen reaktiota dokumentteihin positiivisiksi; myönteisiksi kertomuksiksi, sanojen vielä puuttuessa hymyiksi ja hihkumiseksi. Kansioiden sisällöt olivat huoltajien mukaan päiväkodin arkitouhuja (maalaamista, leipomista, metsäretkiä) lapsen henkilökohtaisia muistoja (ensimmäinen päivä päiväkodissa, omat synttärit, ystävät, yhteiset leikit) sekä dokumentteja asioista, joita pieni lapsi on oppinut.  Muutama vastaaja kertoi laittaneensa kuvia omatoimisesti lapsen portfolioon, joita voidaan tarkastella päiväkodissa. Myönteistä digitaalisessa portfoliossa oli huoltajien mukaan sen mahdollisuus auttaa lasta muistelemaan päivän tapahtumia ja tärkeitä hetkiä.  Lisäksi digitaalinen materiaali; videot ja kuvat kiinnostivat lasta. Digitaalinen tallentaminen nähtiin säännöllisempänä kuin perinteisen kansion työstäminen.

Huoltajien vastausten mukaan digitaalinen portfolio sisälsi dokumentteja myös lapsen oppimisen hetkistä. Vanhempien vastausten mukaan dokumentit, erityisesti videot, ilmentävät pienen lapsen taitojen opettelua ja ”mitä vauva on oppinut”. Oppimisen hetket liittyvät huoltajien mukaan motoriseen kehitykseen (jumpan ja ulkoilun dokumentoinnit videoin ja kuvin) käden taitoihin liittyvät dokumentit (askartelut, palapelin tekemisen harjoittelu, palikkatornien tekeminen) sekä perushoitoon liittyvien tilanteiden opettelu (pottaharjoitukset). Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin näkökulma, jonka mukaan lapsen digitaalisen portfolion oppimisen kuvaus ilmensi samoja asioita, mitä lapsi harjoitteli kotonakin. Huoltajat toivoivat dokumentteihin kuvatekstejä siitä, mitä ollaan oppimassa ja miten oppiminen on edennyt.

Kyselyssä selvitettiin, saavatko vanhemmat portfolion kautta tietoa lapsen päivästä ja ovatko he tehneet kansiota yhdessä lapsen kanssa kotona. Vanhempien mukaan portfolio on tukenut keskustelua päiväkotipäivästä sekä tuonut heille tietoa erityisesti asioista, jota lapsi ei itse vielä kykene viestittämään. Koska lapsi ei vielä kerro, vanhemmat ovat katselleet kuvia yhdessä lapsen kanssa: aikuinen on sanoittanut dokumentteja lapsen osoitellessa, tapaillessa yksittäisiä sanoja ja äännellessä. Vanhemmat kuvailevat, että dokumentteja yhdessä tarkastelemalla he ovat palanneet päivän tapahtumiin ja hauskoihin hetkiin; lapsi on voinut kertoa omalla tavallaan lisää päivän tapahtumista saadessaan tukea kansion dokumenteista.

Lapsen nuorella iällä oli vaikutusta siihen, oliko kansiota tehty lapsen kanssa kotona. Monet kokivat lapsen olevan vielä liian pieni, eikä kasvun kansion työskentelyn ymmärtäminen ollut vielä huoltajien mielestä mahdollista. Osa vanhemmista kuvasi työskentelevänsä omatoimisesti ja lisäävänsä kuvia lapsen kansioon, samalla selittäen lapselle, minne dokumentit laitetaan ja minkä vuoksi. Muutama perhe oli esitellyt lapsen kansiota yhdessä isovanhemmille. 

Kyselyssä kartoitettiin huoltajien näkemyksiä myös siitä, miten portfoliota on hyödynnetty lapsen vasukeskusteluissa. Vastanneiden mukaan lapsen digitaalista portfoliota hyödynnettiin vasukeskustelujen tukena hyvin vähän. Vasukeskusteluissa huoltajilta oli kysytty käyttökokemuksia, käyntimääriä tai esitelty lapsen valokuvia. Vanhemmat eivät myöskään nähneet, että portfoliolla olisi vaikutusta lapsen päiväkotiarkeen.  

Huoltajat kokivat, että henkilöstön suhtautuminen työskentelyyn oli positiivista ja motivoitunutta.  Näiden vanhempien mukaan kansiota myös tehtiin aktiivisesti. Muutama vastaajista oli sitä mieltä, että digitaaliseen kansioon lisättiin vähän sisältöä tai se päivittyi heikommin kuin perinteinen kansio. Keskustelut kasvattajien kanssa koskivat yleensä alustan teknistä käyttöä tai kansioon tuotettua sisältöä. Huoltajat kuvailivat, että kasvattajat olivat auttaneet mielellään epäselvissä asioissa. Työskentelyalusta koettiin hankalana ja monimutkaisena ja siihen toivottiin enemmän opastusta ja selkeyttä.  Vanhemmat olivat keskustelleet kasvattajien kanssa portfolioon lisätystä sisällöstä, kuvista ja videoista ”aina kun uutta materiaalia oli laitettu.

Vanhempien toiveet yhteistyöstä henkilökunnan kanssa liittyivät lähinnä sähköiseen kasvun kansioon laitettaviin dokumentteihin. Huoltajat toivoivat sähköiseen kasvun kansioon lisää dokumentteja, jotka kuvaavat arjen hetkiä ja touhuja. Huoltajien kommenteissa näkyi ymmärrys arjen kiireeseen, jonka takia materiaalia ei välttämättä tule viikoittain. Lisäksi toivottiin yhteisiä selkeitä tavoitteita ja suunnitelmaa työskentelylle. Vanhemmat toivoivat myös enemmän tehtäviä, jotta sähköistä kasvun kansiota tulisi työstettyä enemmän myös kotona. Eniten toivottiin ilmoituksia siitä, milloin uusia asioita laitetaan kansioon ”jotta siellä ei tarvitse käydä turhaan päivittäin”. Huoltajien kysely oli suppea, mutta heijasteli samankaltaisia ajatuksia kuin aiemmat hankkeessa tehdyt kyselyt. Huoltajat toivovat lisää tietoa itse digitaalisesta portfoliosta, sähköisestä alustasta sekä työskentelyn merkityksestä. Tärkeää on myös jatkossa viestittää perheille, ettei oikeaa aikaa työskentelyn aloittamiselle ole. Aikuisen rooli vain vähenee lapsen kasvun ja kehityksen myötä.  

Kasvattajien näkökulmasta lapsen digitaalista portfoliota tulisi tulosten valossa hyödyntää enemmän lapsen vasuissa keskustelun pohjana sekä havaintojen tukena. Varhaiskasvatuksen arki on eheä kokonaisuus, jossa kaikki liittyy olennaisesti kaikkeen. Lapsen portfolio on oiva läpileikkaus lapsen kiinnostuksen kohteista, tavoitteista, oppimisen polusta ja elämässä tapahtuvista merkittävistä asioista ja voi monin tavoin tukea keskustelua ja yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa.

Kirsi-Marja Heikkinen