SAK AIKA KÄYTÄNNÖSSÄ, KYSELYN TULOKSET

 

 

Lokakuussa  julkaisimme blogitekstin SAK-ajasta ja kyselyn toimivista käytänteistä ja toimintatavoista. Kiitos arvokkaista ajatuksistanne! Vastaukset kertoivat pääsääntöisesti  iloista kieltä SAK-ajan määrällisestä toteutumisesta. Suurin osa kertoi SAK-ajan toteutuvan viitenä tuntina viikoittain, mutta vain 60% vastaajista kertoi sen olevan merkattuna työvuorolistoihin. Toisaalta, vaikka SAK-aika oli suunniteltu ennalta, päivien muuttuvat tilanteet vaikeuttivat sen  toteutumista. Tästä huolimatta aika suunnittelulle ja arvioinnille on tärkeää sopia etukäteen, koska ilman sitä toteutumisen todennäköisyys on entistä pienempi. Ilman henkilöstöpoissaolojakin ryhmästä irtautuminen koettiin hankalaksi mm. työn imun ja tiimikavereiden jaksamisen näkökulmasta.

Tässä kyselyssä SAK-aikaan sisältyviksi tehtäviksi nimettiin toimintasuunnitelman laatiminen, lasten havainnointi ja havaintojen pohjalta lasten kiinnostuksen kohteiden sekä tuen tarpeiden kirjaaminen.  Muita tehtäviä olivat sähköpostin ja Wilman seuraaminen, talon pedagogiset palaverit sekä toimintakulttuurin luominen,  kehittäminen ja arviointi opetussuunnitelman mukaisesti. Tuloksista heijastuu, että SAK-aika on asettumassa arjen rakenteisiin, mutta sen merkitys ja sisältö hämmentävät edelleen. Osa vastaajista kokee, että sak-aika on yliarvostettua, yhden ammattiryhmän jalustalle nostamista. Jaetun pedagogisen johtajuuden hengessä myös lastenhoitajien valmisteluaikaa, jolla mahdollistetaan lastenhoitajan vastuisiin kuuluvien tehtävien valmistelu ja hoitaminen. Tämä on tärkeä näkökulma: jollakin tavalla jokaiselle tiimiläiselle tulisi varata valmisteluaikaa, jolloin hän voi hoitaa lapsiryhmän ulkopuoliset tehtävät, joita meillä kaikilla on.

Tulevaisuuden SAK-aika vaatii johtamista ja kehittämistä. Työnantajalta sekä Opetushallitukselta toivottiin selkeämpiä linjauksia SAK-ajan merkityksen ja sen tarkoituksen avaamista suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin. Mikäli SAK mielletään opettajan tehtävää tekevän henkilön subjektiiviseksi oikeudeksi olla pois ryhmästä tai se käytetään kapeasti toiminnan sisällön suunnittelun, se ei vastaa alkuperäistä tarkoitustaan olla lisäämässä arjen suunnitelmallisuutta ja pedagogista laatua. Mikäli SAK fokusoituu saavutetuksi eduksi, muodostuu työyhteisöissä väärinkäsityksiä sen merkityksestä ja hämärtää perimmäisen tarkoituksen, toiminnan pedagogiikan vahvistamisen arvioinnin kautta. SAK ajan painottuessa sisällön suunnitteluun, arviointi ja kehittäminen, jäävät kakkoseksi.  “Kokopäiväpedagogiikka on vaikeaa toteuttaa, koska vahvana elää vanha tuokioajattelu, samoin ajatus lapsista objekteina , ei subjekteina”. Vastaajien toive on, että SAK-aika johdetaan yksikkötasolla koko työyhteisöön sen merkitys avoimesti avaten. Näin sen merkitys ja sisältältö ovat selkeämpiä koko henkilökunnalle.

Kuten kaikki muukin varhaiskasvatuksessa, myös SAK-aika, sen kehys ja käytänteet tulee olla yhteisen kehittämisen kohde. Vallitsevia linjauksia tulee noudattaa, mutta niiden toimimattomuus arjessa ja sisällöllinen ristiriita varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden hengen kanssa on epäkohta, josta tulee keskustella laajemmin tulevaisuudessa. Lisäksi tulevaisuuden moniammatillinen pedagogiikka vaatii vastuiden ja eri ammattiroolien avaamista, mutta myös syvempää ymmärrystä työn yhteisestä tavoitteesta ja lapsesta työn keskiössä.

Seuraava tekstimme käsittelee arjen hyviä käytänteitä, joita olemme keränneet kentältä SAK-aikaan liittyen. Lisäksi pohdimme SAK-aikaa osana toimintakulttuurin laajempaa muutosta ja sitä, mitä se meiltä varhaiskasvatuksen työntekijöiltä vaatii?

Mitä mieltä olit tästä? Kommentoi! Voit myös toivoa tähän uutta blogiaihetta.

 

Valoa marraskuuhun,

 

Heidi & Kirsi-Marja