Kuuluuko lapsi? Kuuntelen...

Diggaa mun digimatkaa osallistui 6.10 Varhaiskasvatusmessuille omalla osastolla, jossa oli kirja-arvonta. Osallistuakseen piti vastata omin sanoin yhteen kysymykseen: ”Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun?” Ennen kuin jatkat lukemista niin mieti hetki, mitä sinä vastaisit juuri tässä ja nyt?

Kasvatusguru Jari Sinkkosen vastaus on: 1. Äidin ja isän 2. Hyvät tavat 3. Suvun ja juuret 4. Tunteen, että on varauksetta rakastettu ilman suorituksia. Sinkkosen vastaus on tarkoitettu etupäässä lasten vanhemmille. Messuilla joku kysyi, että vastaanko vanhempana vai ammattilaisena. Vastaisitko sinä eri tavalla vanhempana tai ammattilaisena?

Me saimme 120 vastausta erilaisilta varhaiskasvatuksen ammattilaisilta ja –opiskelijoilta. Heistä moni on myös äiti tai isä. Laajaan ja monitulkintaiseen kysymykseen tuli yllättävän yksimielisiä vastauksia. Eniten kannatusta sai rakkaus. Samalla tavalla rajat ja rakkautta vastasi 16 messuvierasta ja sen lisäksi rakkauteen viittaavia ajatuksia oli 29 vierailijalla, esim. lempeyttä, lämpöä, syliä, pusuja, huolenpitoa, kosketusta, välittämistä,  hellyyttä, hoivaa ja läheisyyttä. 27 Messuvierasta piti aikuisen läsnäoloa tai sensitiivistä kasvatusotetta tärkeimpänä asiana. Kummassakin näistä edellä mainituissa vastauksissa oli usein mainittu myös turvallisuus, joka mainittiin ainoana asiana 18 vastauksessa. Olimme siis samoilla linjoilla Sinkkosen kanssa, että tarvitaan aikuisia ja rakkautta. Rajoilla voidaan varmaan tarkoittaa myös hyviä tapoja. Sukua tai juuria ei maininnut kukaan, vaikka mm. kasvunkansiot ja Aikamatkalla-hanke on tuonut tätä näkökulmaa myös ammattimaiseen varhaiskasvatukseen.

Hyvinvoiva lapsi on ollut aina suomalaisen varhaiskasvatuksen kantava ajatus. Riittääkö lapsen hyvinvointiin vielä tänään päiväkodissa lämmin kasvattaja, joka tarjoaa hyvää perushoitoa? Kahden vastaajan mielestä lapsi tarvitsee ensisijaisesti ruokaa, mikä on kyllä ehdottomasti totta. Toivottavasti heillä on kuitenkin muitakin työtä ohjaavia ajatuksia suomalaisessa päiväkodissa. Turvallisuus on oleellinen hyvinvoinnin elementti, joka voidaan kuitenkin ymmärtää monella tavalla. Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa turvallisuus ja hyvinvointi varhaiskasvatuksessa?

Diggaa mun digimatkaa-hankkeessa luodaan turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia antamalla lapsille erilaisia mahdollisuuksia näkyä, kuulua ja vaikuttaa omassa yhteisössä ja sen ulkopuolella. Meidän toivomiamme hyvän kasvun elementtejä oli messuvastauksissa vielä yllättävän vähän! Osallisuus 1kpl, leikki 1kpl, oppiminen 1kpl, seikkailu 1 kpl, mahdollistava oppimisympäristö 4 kpl, vertaisryhmä 1kpl, hyväksyntää/kunnioitusta 3 kpl, vuorovaikutusta 2 kpl, iloa ja onnistumisia 2 kpl, aikaa 1 kpl. Kuulluksi tuleminen ja positiivinen palaute saivat sentään yhteensä 7 ääntä.

Perinteisistä oman lapsuuden arvoista ponnistava toimintakulttuuri näkyy päiväkodeissa rutiinien arvostamisena, mikä tarkoittaa sitä, että toimitaan aikataulujen mukaisesti muuttumattomissa tiloissa ja kyseenalaistamatta toimintoja. Lasten odotetaan toimivan aikuisten tekemän suunnitelman ja sen vaiheiden mukaan. Päivän vaiheet raportoidaan vanhemmille perushoitoon painottaen eli kerrotaan lähinnä syömisestä, nukkumisesta ja ulkoilemisesta. Lapsi nähdään passiivisena hoidon vastaanottajana. Arjesta tulee kiireistä suorittamista.

Varhaiskasvattajien tulisikin pohtia, mitä kaikkea lapsen kuuleminen tarkoittaa päiväkodin käytännöissä. Miten teillä toimitaan, joustaako päiväjärjestys tilanteen mukaan ja mistä vanhempien kanssa kommunikoidaan? Miten lapsen kanssa kommunikoidaan, puhutaanko arvostavasti ja voimauttavasti?



Lapsen vastuullistaminen päiväkodin perushoitotilanteissa/Hanna Pyöriän Pro gradu-tutkielma/2011
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27249

Lapsen ääni/ Konstan retki syksyiseen metsään-video

Hanna Pyöriä