Vasusta vauhtia toiminnan suunnitteluun

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016) korostetaan laaja-alaista osaamista, mikä koostuu taidoista ja tiedoista, arvoista, tahdosta ja asenteesta.  Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet kulkevat jatkumona varhaiskasvatussuunnitelman perusteista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin.  Vasun oppimiskäsitys näkee lapsen aktiivisena toimijana ja tavoite laaja-alaisen osaamisen toteutumisesta haastavat varhaiskasvatuksen arkea uudistumaan. Tämä edellyttää, että lapsen tulisi todella saada itse osallistua ja arvioida toimintaa varhaiskasvatuksessa. Toiminta varhaiskasvatuksessa on kokonaisvaltaista ja eheyttävää, joten laaja-alainen osaaminen toteutuu luontevasti kaikessa toiminnassa. Monipuoliset työskentelytavat ja erilaisissa oppimisympäristöissä toimiminen korostuvat tietosisältöjä enemmän. Tavoitteena onkin opettaa lasta löytämään itselleen luontaisia tapoja työskennellä. Myös huoltajien tuntemus oman lapsen oppimis- ja työskentelytavoista huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Lapset osallistuvat aktiivisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen. Lasten osallisuutta lisätään tarjoamalla lapselle päivittäin mahdollisuuksia vaikuttaa ja tehdä valintoja itseään ja arkeaan koskevissa asioissa.

Uusi syksy on käynnistynyt ja erilaisissa sosiaalisen median varhaiskasvatuksen ryhmissä on noussut esiin kysymyksiä toiminnan suunnitteluun ja sisältöihin liittyen.
Ideoita on aina kiva saada ja suunnitella uutta, mutta miksi mennä merta edemmäs kalaan, kun kalat ovat siinä edessäsi, aivan saatavilla. Kaloilla tarkoitan tässä vertauskuvassa lasten vasuja.

Lapsen vasu on mitä parhain pedagoginen dokumentti. Se tuo esiin lapsen kiinnostuksen kohteet ja ajattelun. Perheen toiveet ja mielenkiinnonkohteet. Lapsen oppimistavoitteet ja tavoitteet pedagogiselle toiminnalle.


Oletko lukenut ne jo?

"Ville Matti on kiinnostunut legoista ja leikkii mielellään erilaisia roolileikkejä. Nauttii roolivaatteiden pukemisesta ja osaa heittäytyä hienosti erilaisiin rooleihin. Ville Matti on utelias ja kiinnostunut monista asioista ja haluaa vastauksia kysymyksiin. Tykkää liikunnallisista leikeistä ja toiminnasta, on motorisesti ketterä ja taitava."

" Ville Matin puhe on epäselvää, sillä puheesta puuttuu monia äänteitä (s,k,r,l). Suun motoriikka on jähmeä ja sanojen tuottaminen haastavaa. 

Joukkuepelien pelaamista harjoitellaan, sillä pettymyksen sietokyky on kehittymässä. Häviäminen on vielä raskasta ja Ville Matti tarvitsee tukea pettymystilanteissa. Saattaa satuttaa itseään tai muita."

On helppoa nostaa yhden lapsen vasusta asiat esiin, mutta entäpä muu ryhmä?

Pohdin itse, että lähtisin siitä, että
1. Lue vasut
2. Kirjaa ylös jokaisen lapsen kiinnostuksen kohteet ja oppimistavoitteet ranskalaisilla viivoilla, lyhyesti
3. Voiko asioita yhdistää? Tarkoittaako jotkin asiat samaa, eri tavalla ilmaistuna? Sivuaako jotkut asiat toisiaan? 

 Lapsen kiinnostuksen kohteiden sekä oppimistavoitteiden huomiointi on äärimmäisen tärkeää kun laaditaan lapsen vasua. Pedagoginen toiminta tulisi rakentaa lapsen yksilölliset tarpeet sekä hänen mielenkiinnon kohteet huomoiden. Lapsi motivoituu yhteiseen toimintaan aivan eri tavalla, kun toiminta kumpuaa hänen luontaisista kiinnostuksen kohteistaan.

 

 Tämän jälkeen otan selvää 

1. Kunnan painopistealueet (esim. tvt/liikunta/osallisuus/pienryhmätoiminta)

2. Talon painopistealueet (liikunta/kädentaidot/musiikki/läsnäolo)

--> Ryhmän painopistealue? 

Sen valitsisin noiden vasujen pohjalta, niin, että se olisi linjassa muiden painopisteiden kanssa.

 

Esim. Alle 3 -vuotiaiden ryhmässä on 12 lasta. Laaja-alaisen oppimisen alueista valitsemme alkusyksyyn osallisuuden ja vaikuttamisen sekä arjen taidot ja itsestä huolehtiminen. Suunnittelemme arjen rakenteet niin, että meillä on kiireetön arki ja annamme erityisesti tilaa ja aikaa siirtymätilanteille; vuorovaikutukselle, itsenäisen pukemisen harjoittelulle, pottailulle. Lasten vasut on luettu ja aloituskeskustelut pidetty. Ryhmässä mielenkiinnon kohteiksi on noussut: kiipeily, koti -ja majaleikki sekä musiikki. Oppimistavoitteiksi ollaan yhdessä huoltajien kanssa sovittu kuivaksi opettelua, vaatteiden pukemisen harjoittelua, lelujen jakamista ja yhdessä toimimista toisen kanssa. Kunnassamme painotetaan liikuntaa ja lapsen osallisuutta ja talossamme painotetaan läsnäoloa. Sovimme tiimin kesken, että aloitamme syksyn toiminnan panostamalla leikkiin: tuomme ryhmään majan teko tarpeita ja lähdemme rikastuttamaan kotileikkiä lasten toiveista. Toteutamme pienryhmä toiminnassa pedagogista leikkiä: harjoittelemme kotileikkiä yhdessä aikuisen tuella. Keskitymme ulkoilussa sallivaan liikuntakasvatukseen: aikuinen tukee, auttaa ja mahdollistaa kiipeilyn harjoittelun ulkona ja sisällä tuomme lapsille mahdollisuuksia kiipeilyn harjoitteluun. Sovimme tiimissä, että tarkastelemme sovittuja tavoitteita seuraavan kerran kuukauden päästä."

 

 

 Kuva: opetushallitus

  

Miten tämä liittyy digitaalisiin portfolioihin? Käytännössä olen huomannut, kun arjessa kasvattajat ovat dokumentoineet mm.askarteluja/toimintaa, valikointi ja reflektointi -vaiheessa lapset eivät ole kokeneet noita tilanteita merkittävinä tai halunneet tallentaa noita tilanteita omiin portfoloioihin. Miksi? Onko toiminta suunniteltu lapsen vai aikuisen mielenkiinnon kohteista käsin? Miten saisimme suunniteltua pedagogisen toiminnan niin, että lapsikin haluaa sen näkyväksi?

 

 

VINKKI ARKEEN!

Voit tuoda kaiken vielä näkyville teidän oppimisympäristöön: 

Vasupuu rakentuu vuoden aikana. Syksyllä sinne kirjataan lasten mielenkiinnon kohteet/oppimistavoitteet sekä huoltajien toiveet pedagogiselle toiminnalle. Vuoden aikana puun lehtiin dokumentoidaan toimintaa: vuoden kiertoa, oppimista, pedagogista toimintaa valokuvin, tekstein ja niitä tarkastellaan henkilöstö/ryhmä/huoltaja -tasolla säännöllisesti.

 

Heidi Kajan