Rakennetaan digiportfoliota yhdessä

Digimatka on edennyt jo siihen vaiheeseen, että vanhemmilla alkaa olla tunnukset omien lastensa kansioihin ja lapset alkavat laittamaan niihin materiaalia kasvattajien kanssa. Äkkiä on akuutti tarve toimivalle kansiorakenteelle. Hankekuntien omilla lastentarhanopettajien coachauspäivillä olemme kuumeisesti pohtineet tätä rakenneasiaa. Varhaiskasvatuksen portfolio on perinteisesti ollut kasvunkansio, jota on koottu mappiin kronologisesti aikajanalla. Se on ollut käytettävyyden kannalta järkevää, sivut ovat pysyneet paremmin ehjinä ja lapsen on ollut helpompi löytää asioita. Sen lisäksi siinä on ollut taustalla ajatus lapsen hyvinvoinnin tukemisesta, lapsi oppii hahmottamaan elämäänsä aikajatkumona. Sen ymmärtäminen, että kasvan ja opin asioita ajan kuluessa, luo turvallisuutta.

Digitaalisuus mahdollistaa helposti hyppelehtimisen sivulta toiselle ilman että mitään menee rikki. Otsikot joiden välillä hypellään, on vaan tarkkaan harkittava. Jos otsikoita on paljon ja ne ovat tulkittavissa monella eri tavalla, on vaarana että asiat hukkuvat ja unohtuvat otsikoiden alle, kun materiaalia kertyy paljon. Kun kasvattajat, lapset ja vanhemmat oppivat käyttämään alustaa, materiaalin tallentaminen käy nopeasti ja on vaivattomampaa kuin paperimappiin tallentaminen. Portfolion perusajatus materiaalin valikoimisesta ja reflektoimisesta on syytä pitää kirkkaana mielessä, etteivät ne lapselle tärkeimmät asiat ja oppimisen dokumentoiminen jää runsauden alle piiloon.

Kirkkonummella, Tuusulassa ja Keravalla alettiin ratkomaan tätä digitaalisen portfolion rakennekysymystä omista lähtökohdista ja oman toimintakulttuurin kautta. Lastentarhanopettajat ovat tässä avainasemassa, pohtimassa käytännössä toimivaa ratkaisua. Mikä on se kantava ajatus, jonka varassa he työskentelevät? Kannatteleeko yhteinen päiväkotiperinne, tuokioajattelu ja oppiainelähtöinen viikko-ohjelman suunnitteleminen? Vai ollaanko jo omaksumassa uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaista kokonaisvaltaisempaa oppimiskäsitystä, joka osallistaa lapsia ja vanhempia mukaan kehittämistyöhön? Otsikoidaanko digitaalinen portfolio oppiaineisiin, varhaiskasvatussuunnitelman mukaisiin oppimisen osa-alueisiin vai peräti laaja-alaisten oppimisen taitojen mukaisesti? Tällöin kaikki osa-alueet tulisivat varmasti huomioiduksi, mutta käytännössä asiat linkittyvät aina toisiinsa ja niiden luokitteleminen saattaisi olla lastentarhanopettajallekin vaikeaa saati lapselle.

Tässä hankkeessa keskiössä on lapsi. Suunnittelemme digitaalista portfoliota, johon lapsella on täydet käyttöoikeudet. Tärkeintä on siis, että portfolio on lapsen näkökulmasta looginen ja helppokäyttöinen. Miten pieni lapsi otsikoisi oman kansionsa jos osaisi? Ehkä isompi lapsi osaisikin jo toivoa alustalle otsikon oman mielenkiintonsa mukaisesti?

Portfoliota käyttävät myös lapsen vanhemmat, joilta ei edellytetä kasvatustieteellistä koulutusta. Onko vanhempien osallisuus mukana kaikissa lapsiryhmän projekteissa vai onko vanhempien osallisuus rajattu oman otsikon alle erilliseen lokeroon? Hankkeessa kokoontuu ”viisasten kerho” eli joukko vapaaehtoisia vanhempia, jotka pääsevät myös pohtimaan näitä asioita. Tuntuuko selkeämmältä, kun tietää mihin saa laittaa kotona tuotettua materiaalia vai olisiko mielekkäämpää tuoda kodin näkökulma aina kulloinkin käsillä olevaan aiheeseen?

Diggaa mun digimatkaa-hanke kokeilee erilaisia vaihtoehtoja ja tuottaa samalla tutkimustietoa aiheesta. Kehittämisen kulttuuri on hankekunnissakin erilainen. Toisaalla halutaan kokeilla yhdessä samalla tavalla toinen toisiaan tukien, kun taas toisaalla halutaan säilyttää itsenäisyys ja oma valinnan vapaus kehittämisessäkin. On mielenkiintoista nähdä minkälaisiin lopputuloksiin päästään kummallakin metodilla.

Medialeikkiä vanhempainillassa

Diggaa mun digimatkaa -hanke oli esillä vanhempainillassa. Ryhmässä oli hankkeen esittelyä ja kysyttiin vanhempien toiveita ja ajatuksia hanketta koskien.  Samalla vanhemmat pääsivät kuvattavaksi.

Mitä äiti tai isä tekisi päiväkodissa? Rakensimme leikkiympäristöä, jossa aikuinen sai miettiä, mitä hän haluaisi/tekisi päiväkodissa. Lapsi sai asettua kameran taakse kuvaamaan.
Kokemus oli mukava ja onnistunut kaikin puolin :)

Huomaa hyvä!

Hankkeemme keskeisenä ajatuksena on asettaa lapsi keskiöön ja vahvistaa hänen omaa käsitystään itsestään oppijana ja ihmisenä. Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus on äärimmäisen tärkeä asia, jonka äärelle on aika ajoin hyvä pysähtyä. Monelle, etenkin opetus- ja kasvatusalalla toimivalle, Kaisa Vuorinen on tuttu nimi. Hän on elämäniloa ja positiivisuutta huokuva positiivisen pedagogiikan kouluttuja, joka on yhdessä Lotta Uusitalo-Malmivaaran, kanssa julkaissut keväällä 2017 Huomaa hyvä – materiaalipaketin. 

Huomaa hyvä! -materiaalit esittelevät luonteenvahvuuksia ja kertovat, miten ne tunnistetaan ja miten voit hyödyntää niitä kasvatuksessa! Lisää teoksesta sekä tilausmahdollisuus osoitteessa (https://www.opettajantietopalvelu.fi/kampanjat/6772.html)

Seuraavassa toimintavinkki huomaa hyvä – korteilla

Viikon vahvuus

Valitaan joka viikko yksi vahvuuskortti, johon tutustutaan lähemmin. Aloitetaan helpoimmista. Mietitään mitä kyseinen vahvuus tarkoittaa. Keskitytään viikon aikana toimimaan kyseisen vahvuuden mukaan. Pysähdytään miettimään esimerkiksi aamupiirissä, miten kyseistä vahvuutta voisi tehdä näkyväksi päivän aikana. Mitä kenties on jo tehty? Annetaan lapsille aikaa miettiä ja autetaan keksimään esimerkkejä. Kasvattajat kirjoittavat ehdotukset ylös.

Kun lapsilta on noussut esiin ideoita, kuinka kyseinen vahvuus voisi näyttäytyä arjessa, harjoitellaan draaman avulla niiden toteuttamista. Edellisessä postauksessa esiteltyyn vahvuuspuuhun lapset ottavat kuvia draamatuokiolta jokaisesta esitetystä toimintamallista, jossa vahvuus näkyy. Vahvuuspuu muistuttaa seinällä viikon vahvuudesta ja antaa vinkkejä, miten sen mukaan voisi toimia.

Viikon aikana lapsia kannustetaan toimimaan viikon vahvuuden mukaan. Vahvuutena voi olla esimerkiksi rohkeus. Lapsi saa lisätä helmen kippoon jokaisesta rohkeasta teosta, jonka hän on tuonut aikuisen tietoisuuteen. Myös kasvattajat voivat antaa lapselle luvan helmen lisäämiseen, kun huomaavat tämän toimineen viikon vahvuuden mukaan. Jokaisesta kymmenestä helmestä lapset saavat päättää jonkin mukavan tekemisen yhteistuumin. Tämä voi olla esimerkiksi oman lelun päivä, jumppa salissa, retki puistoon tai ipadilla pelaaminen.

Toivottavasti mahdollisimman moni intoutuu kokeilemaan Huomaa hyvä – materiaalia! 

 

kuva: http://taikasaappaat.blogspot.fi/2017/08/miten-suunnata-katsetta-hyvaan-ja.html