Lokakuussa julkaisimme blogitekstin SAK-ajasta ja
kyselyn toimivista käytänteistä ja toimintatavoista. Kiitos arvokkaista
ajatuksistanne! Vastaukset kertoivat pääsääntöisesti iloista kieltä SAK-ajan määrällisestä
toteutumisesta. Suurin osa kertoi SAK-ajan toteutuvan viitenä tuntina
viikoittain, mutta vain 60% vastaajista kertoi sen olevan merkattuna
työvuorolistoihin. Toisaalta, vaikka SAK-aika oli suunniteltu ennalta, päivien
muuttuvat tilanteet vaikeuttivat sen toteutumista.
Tästä huolimatta aika suunnittelulle ja arvioinnille on tärkeää sopia
etukäteen, koska ilman sitä toteutumisen todennäköisyys on entistä pienempi.
Ilman henkilöstöpoissaolojakin ryhmästä irtautuminen koettiin hankalaksi mm.
työn imun ja tiimikavereiden jaksamisen näkökulmasta.
Tässä kyselyssä SAK-aikaan
sisältyviksi tehtäviksi nimettiin toimintasuunnitelman laatiminen, lasten
havainnointi ja havaintojen pohjalta lasten kiinnostuksen kohteiden sekä tuen
tarpeiden kirjaaminen. Muita tehtäviä olivat
sähköpostin ja Wilman seuraaminen, talon pedagogiset palaverit sekä
toimintakulttuurin luominen,
kehittäminen ja arviointi opetussuunnitelman mukaisesti. Tuloksista
heijastuu, että SAK-aika on asettumassa arjen rakenteisiin, mutta sen merkitys
ja sisältö hämmentävät edelleen. Osa vastaajista kokee, että sak-aika on
yliarvostettua, yhden ammattiryhmän jalustalle nostamista. Jaetun pedagogisen
johtajuuden hengessä myös lastenhoitajien valmisteluaikaa, jolla
mahdollistetaan lastenhoitajan vastuisiin kuuluvien tehtävien valmistelu ja
hoitaminen. Tämä on tärkeä näkökulma: jollakin tavalla jokaiselle tiimiläiselle
tulisi varata valmisteluaikaa, jolloin hän voi hoitaa lapsiryhmän ulkopuoliset
tehtävät, joita meillä kaikilla on.
Tulevaisuuden SAK-aika
vaatii johtamista ja kehittämistä. Työnantajalta sekä Opetushallitukselta
toivottiin selkeämpiä linjauksia SAK-ajan merkityksen ja sen tarkoituksen
avaamista suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin. Mikäli SAK
mielletään opettajan tehtävää tekevän henkilön subjektiiviseksi oikeudeksi olla
pois ryhmästä tai se käytetään kapeasti toiminnan sisällön suunnittelun, se ei
vastaa alkuperäistä tarkoitustaan olla lisäämässä arjen suunnitelmallisuutta ja
pedagogista laatua. Mikäli SAK fokusoituu saavutetuksi eduksi, muodostuu
työyhteisöissä väärinkäsityksiä sen merkityksestä ja hämärtää perimmäisen
tarkoituksen, toiminnan pedagogiikan vahvistamisen arvioinnin kautta. SAK ajan painottuessa sisällön suunnitteluun, arviointi ja
kehittäminen, jäävät kakkoseksi.
“Kokopäiväpedagogiikka on vaikeaa toteuttaa, koska vahvana elää vanha
tuokioajattelu, samoin ajatus lapsista objekteina , ei subjekteina”. Vastaajien
toive on, että SAK-aika johdetaan yksikkötasolla koko työyhteisöön sen merkitys
avoimesti avaten. Näin sen merkitys ja sisältältö ovat selkeämpiä koko henkilökunnalle.
Kuten kaikki muukin
varhaiskasvatuksessa, myös SAK-aika, sen kehys ja käytänteet tulee olla
yhteisen kehittämisen kohde. Vallitsevia linjauksia tulee noudattaa, mutta
niiden toimimattomuus arjessa ja sisällöllinen ristiriita varhaiskasvatussuunnitelman
perusteiden hengen kanssa on epäkohta, josta tulee keskustella laajemmin
tulevaisuudessa. Lisäksi tulevaisuuden
moniammatillinen pedagogiikka vaatii vastuiden ja eri ammattiroolien avaamista,
mutta myös syvempää ymmärrystä työn yhteisestä tavoitteesta ja lapsesta työn
keskiössä.
Seuraava tekstimme käsittelee arjen
hyviä käytänteitä, joita olemme keränneet kentältä SAK-aikaan liittyen. Lisäksi
pohdimme SAK-aikaa osana toimintakulttuurin laajempaa muutosta ja sitä, mitä se
meiltä varhaiskasvatuksen työntekijöiltä vaatii?
Mitä mieltä olit tästä? Kommentoi!
Voit myös toivoa tähän uutta blogiaihetta.
Valoa marraskuuhun,
Heidi & Kirsi-Marja
