Opettajan suunnitteluajaksi on määritelty 13% viikkotyöajasta. Riittävä aika suunnitteluun, kulloisenkin tarpeen mukaan, on olennainen suunnitelmallisen arjen perusta. Vielä tärkeämpää on, että aika on määritelty ennakolta ja että sille on rakennettu toteuttamiskelpoiset rakenteet talon arkeen. Tämä vaatii koko talon tasoista yhteistä keskustelua suunnitelmallisuuden merkityksestä, kulloisenkin työntekijän tehtävänkuvista sekä lopulta kokemusta suunnitteluajan positiivisesta vaikuttavuudesta. Suunnitteluajan tarkoitus on lisätä varhaiskasvatuksen pedagogista laatua, ei asettaa sitä jatkuvalle koetukselle.
Käytännön kokemukset SAK-ajan toteuttamisesta ovat vaihtelevat. Erityisesti kahden kasvattajan tiimeissä ajan järjestäminen on haaste ja vaatii koko talon yhteisiä rakenteita, jotta osan ihmisistä on mahdollista työskennellä ryhmän ulkopuolella. Yli ryhmärajojen toteutettavat torkkulat ja virkkulat sekä ns. palaverittomat viikot antavat mahdollisuuden suunnitteluajan toteutumiseen. Totuus kuitenkin on, että kahden opettajan ja yhden lastenhoitajan muodostamassa ryhmässä opettajien yhteenlaskettu suunnitteluaika ei toteudu kymmentä tuntia ryhmän ulkopuolella, vaan sitä tulee toteuttaa joustavammin kuukausitasolla. Lisäksi on tärkeää hyödyntää väljempiä viikkoja, joita esimerkiksi erilaiset loma-ajat usein ovat. Kun ryhmässä on selkeästi määritellyt suuret linjat, on sen toteuttaminen ja arvioiminen huomattavasti helpompaa.
Tulevana syksynä on aika keskustella siitä, tulisiko SAK-aikaa määritellä uudelleen ryhmäkohtaisesti tilanteessa, jossa ryhmässä on kaksi opettajaa? Lisäksi on tärkeää avata, mitä suunnitteluaika tarkoittaa ja miten sitä tulisi toteuttaa? Onko varhaiskasvatussuunnitelman mukainen suunnittelu, toteutus ja kehittämistyö todella sitä, joka tapahtuu täysin ryhmän ulkopuolella? Miten tämä suhtautuu ajatukseen oppivasta yhteisöstä ja lapsen osallisuudesta suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin? Missä ja millä ajalla tapahtuu lapsiryhmän havainnointi? Mitä on pedagoginen dokumentointi, mikäli se tapahtuu ilman lasta?
Kaikki keskeiset vasun mukaiset sisällöt vaativat sen, että opettaja ottaa säännöllisesti suunnittelutyöhön mukaan lapset ja huomioi kiinnostukset, tarpeet ja yhdessä oppivana yhteisönä rakentaa suunnitelmallista arkea.
Onko perusteltua, että SAK- aika toteutetaan kokonaisuudessaan ryhmän ulkopuolella? Olisiko paikallaan määritellä osa siitä tehtäväksi lasten kanssa osana ryhmän arkea?
Mitä mieltä olet? Vastaa kyselyyn ja kommentoi. Miten SAK-aika toteutuu, mitä muutoksia toivot ja miten se tulisi järjestää näiden olemassa olevien resurssien näkökulmasta?
Kokoamme kyselyn tuloksia blogissa!
Heidi Kajan & Kirsi-Marja Heikkinen
