Keväinen päivä on kuuma ja päiväkodin pihalla tungeksii
perheitä odottavissa tunnelmissa On alkamassa kevätjuhla perheillan merkeissä.
Lapset ovat suunnitelleet kepparirataa, metsään on rakennettu luontopolku ja
luonnonmateriaaliaskartelua, salissa lauletaan yhdessä nonstop ja yhdessä
ryhmässä on tarjolla perheselfien ottoa. Yllätykseksi lapsille on hommattu
hattarakone sekä lähifarmin lampaat ja kanat rapsutettaviksi pihan
varjoisimpaan nurkkaan.
Olemme pohtineet viikkopalaverissa, miten esittelemme
sähköistä portfoliota perheillassa, kunnes keksimme: miksi sitä eivät tee
lapset itse? Innokkaat eskarilaiset esittelypisteelle portfolioineen. Perheille
tarjolla on paperisia esitteitä sekä kirjautumisohjeita innokkaimmille. Vähän
jännittää. Mitä jos tänne ei tulekaan ketään?
Piste on menestys. Vanhemmat
tutustuvat portfolioiden sisältöön ja alustaan. Kiinnostuneita tuntuu olevan enemmän kuin ehdimme
avata asiaa! Mahtava tapa osallistua lapsen päivään! Upeaa, kun ajattelee että
nuorin lapsemme aloittaa hoidon tammikuussa… Saako tämän jo aloittaa etukäteen?
Oli myös päinvastaisia mielipiteitä. ”Kirjauduimme ja teimme tilin, mutta koska
mitään ei tullut kansioon, emme jaksaneet enää käydä siellä. Porfolioon tuli
liian harvoin materiaalia, alusta oli hankala enkä saanut apua sen käyttöön… ”
Kaikki tieto on opiksi kehittämistyötä varten. Portfolion esittelylle
on varattava aikaa, esittelytavalla on suuri merkitys sille, miten siitä
kiinnostutaan ja kuinka hyödyllisenä se nähdään. Pedagogisen merkityksen
korostaminen ei innosta mutta kurkistusväylä päiväkotiin ja oman lapsen arkeen
toimii työskentelyn alussa. Henkilökunnan sitoutuminen tiettyyn julkaisutahtiin
motivoi vanhempia pysymään mukana. Apu ja tuki alustan käyttöön on erittäin
tärkeää osalle perheistä.
Huoltajien osallisuus, vaikutusmahdollisuudet sekä niiden
lisääminen ja vahvistaminen ovat varhaiskasvatuksen keskeinen näkökulma.
Sähköinen portfoliotyöskentely voi parhaimmillaan antaa huoltajalle uusia
osallistumisen mahdollisuuksia lapsen varhaiskasvatuksen arkeen sekä näköaloja
lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja oppimisen polkuun. Digiportfolio on
mahdollisuus yhdistää kodin ja päiväkodin toimintaympäristöjä, jotka yhdessä
toinen toistaan tukien voivat auttaa lasta kasvamaan omaksi vahvaksi itsekseen.
Diggaa mun digimatkaa-hankkeen vanhempainkyselyssä vuonna
2017 esille nousseet näkemykset heijastelevat saman tyyppisiä ajatuksia ja
kokemuksia sähköisestä portfoliosta kuin mitä nousi esiin päiväkodin kevätjuhlissa.
Tutkimuksen mukaan vanhempien asenteisiin vaikuttavat suhtautuminen
digitaalisuuteen, digitaalisten välineiden käyttöön sekä käsitys siitä, miten
huoltajat itse näkevät osallisuutensa varhaiskasvatuksen arkeen. Merkittävä asennevaikuttaja
on henkilökunnan asenne ja suhtautuminen portfoliotyöskentelyyn. Niissä
ryhmissä, joissa sitoutuminen työskentelyyn on vahvaa, innostuvat myös
huoltajat vähitellen huomatessaan ilon ja ylpeyden, jota työskentely lapselle
tuottaa. Tyytyväisimpiä työskentelyyn ovat
hankkeen kyselyn mukaan ne huoltajat, jotka kokevat, että portfoliomateriaalia
on saatavilla säännöllisesti.
Millä menetelmillä ja hyvillä käytänteillä sähköinen
portfolio voi rakentaa siltaa kodin ja varhaiskasvatuksen välillä? Tähän
etsimme kysymyksiä Diggaa mun digimatkaa-jatkohankkeessa, jossa yhtenä
näkökulmana on miten sähköinen portfolio voi toimia tukena alle 3-vuotiaan
lapsen hoidonaloituksessa?
Hoidon aloitus on merkittävä tapahtuma pienen lapsen ja
huoltajien näkökulmasta. Parhaimmillaan portfolion voi toimia kurkitusväylänä
kahden eri maailman välillä niitä toisilleen lähentäen. Hoidonaloituksessa
merkityksellisintä työskentelyä voi olla se, että huoltaja pääsee
säännöllisesti kurkkaamaan lapsensa päiväkotimaailmaan huomatakseen, että aamun
ikäväitkun lisäksi päivään mahtui jälleen kerran ilon ja oppimisen hetkiä. Portfoliotyöskentelystä
voidaan luoda vahva yhteistyötapa kodin ja päiväkodin välille. Ryhmän
etusivulle ja lapsen portfolioon säännöllisesti ilmestyvät kuvat ja videopätkät
luovat positiivista virettä, joka myönteisenä kehänä innostaa kaikkia
dokumentoimaan, pysähtymään ja tuumailemaan lapsen kanssa yhdessä. Näitä hyviä käytänteitä ja tapoja lähdemme
yhdessä metsästämään ensi syksynä. Luodaan yhdessä positiivinen kehä lapsen vahvuudet
ja onnistumiset esille nostaen!
